Laumamme eittämätön johtaja ja mamacita, joka aina puolustaa katastrofi kaksosia (Mesteña&Chupeta), täyttää tänään kuusi vuotta. Pequiña, jonka nimi tarkoittaa pientä tyttöä, ei ihan ole nimensä veroinen. Kokoa riittää, mutta niinhän sitä sanotaan että BIG IS BEAUTIFUL :-). Pequiñan elämä ei aina ole ollut ruusuilla tanssimista; se sairastui pahasti pari vuotta sitten saatuaan pentuja ja pian sen jälkeen sillä todettiin kaihi. Suurin toiveeni onkin että jatkossa Pequiña saa elää terveenä ja onnellisena. Tänään juhlitaan kuusivuotissynttäreitä jäätelön merkeissä ja samalla Kennel Chupeta`s haluaa lähettää Isot Synttärirapsutukset Pequiñan siskolle Armylle Kennel Big Paw`siin!

The leader of the pack and mamacita, who is always defending the catastrophy twins (Mesteña&Chupeta) turns six today. Pequiña, which means little girl, hasn`t quite lived up to her name. She is big but don`t they say that BIG IS BEAUTIFUL :-). Pequiña`s life hasn`t allways been easy; a few years ago she got really sick after having puppies and not long after that was diagnosed with cataract. My biggest wish is that from now on she will live a healthy and happy life. Today we will celibrate her sixth birthday with ice cream and at the same token Kennel Chupeta`s would like to wish Pequiña`s sister Army at Kennel Big Paw`s a Very Happy Birthday!

Tänään on kulunut tasan vuosi siitä kun viimeisen kerran näin Tryffelin. Olin neljän koirani kanssa päivittäisellä metsälenkillä, kun kolme niistä sai riistan hajun ja katosi. Koska tämä tapahtui melko usein en pahemmin päätäni asialla vaivannut vaan jatkoin matkaa. Kaksi tulikin melkein heti takaisin, mutta Tryffeliä ei näkynyt. En siltikään ollut huolissani, Tryffel ei yksin juoksennellut ja tuli aina takaisin viimeistään silloin kun koirahotellilla on ruokinta-aika. Lähdin kotiin ja sanoin siskolle että ilmoittaa kun koira tulee. Mitään ei kuulunut ja aamulla kun palasin töihin ei Tryffelistä ollut edelleenkään tietoakaan. Tein saman lenkin uudestaan ja koko matkan huutelin koiraa; Tryffelillä kun oli se hauska tapa että se vastasi huutooni, koska se nyt onnistui eksymään omalle pihalleen :-). Vastausta vaan ei kuulunut. Seuraavana päivänä pyysin etsijäkoiraa avuksi ja he tulivatkin kolmeen eri otteeseen kahden viikon aikana etsimään. Etsinnässä käytettiin kahta eri koiraa, Pinjaa ja Eppua. Ne saivat vainun Tryffelistä ja laitoin ansan keskelle metsää missä käppänä Eppu antoi selkeän merkin Tryffelin olinpaikasta. Viikon verran kävin loukolla aamuin, illoin ja joka kerta pettymys oli kova; pelkkää tyhjää! Pelkäsin ja pelkään edelleen että joku on ottanut koirani, Tryffelillä kun oli elämää suurempi sydän, se rakasti kaikkia. Toivottavasti joskus saan tietää mikä oli Tryffelin kohtalo, tietämättömyys raastaa mieltä ja ikävä on kova. Tryffel, toivottavasti olet onnellinen missä tahansa oletkin, en ikinä luovu toivosta!!!

Haluaisin kiittää Timo Lillbackaa (Epun omistaja) ja Lena Lundellia (Pinjan omistaja), jotka vapaa ajallaan olivat heti valmiita auttamaan, te teette arvokasta ja hienoa työtä!

Tervetuloa lukemaan kuulumisia!

Kiva että olet käynyt kotisivuillani. Tässä odotellaan kovasti kevättä ja kesää että päästäisiin Chupetan kanssa näyttelyihin. Toiveena olisi saada ne kaksi puuttuvaa sertiä. Toivotan kaikille aurinkoista ja lämmintä kevään alkua.

Nice of you to have visited my website. I`m eagerly waiting for spring and summer and upcoming dogshows. I´m hoping to get those two missing certificates for Chupeta. I wish you all a sunny and warm spring.